Modulaarinen ajattelu on olennainen osa peliteknologiaa

Moduulisen ajattelun isä, Leonardo di ser Piero da Vinci oli renesanssiajan Italiassa elänyt italialainen monitaituri. Hänen laaja-alainen vaikutuksensa ylsi tieteisiin, matemaatiikkaan, sunnitteluun, keksintöjen ideointiin, anatomiaan, kuvataiteisiin, arkkitehtuuriin, kasvitieteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen. Yksi Leonardo da Vincin tunnetuimpia töitä on piirros nimeltä Vitruviuksen mies, joka kuvaa ihannemittaisen ihmisen mittasuhteita. Vitruvius itse oli antiikin Rooman keisari Augustuksen hoviarkkitehti, joka laati kyseisen da Vincin suosiman ja tunnetuksi tekemän kaanonin.

Vitruviuksen mies

Vitruviuksen miehen mittasuhteet perustuvat moduuleihin, eli ihmiskehon eri osiin. Kyseisen kaanonin mukaan esimerkiksi kämmenen leveys on neljän sormen levyinen, jalka neljä kämmenen leveyttä, kyynärä kuusi kämmenleveyttä, ja miehen pituus neljä kyynärää. Leonardo da Vinci määritteli näin koko ihmiskehon mittasuhteet piirtäen ne kaavioon, joka siis tunnetaan nimellä Vitruviuksen mies. Kaaviossa ihannemittainen mies on kuvattu sekä neliön että ympyrän sisään seisomaan perus- ja haara-asennoissa.

Da Vincin luoma kaavio ja sen osoittamat mittasuhteet yhdessä matemaattisten ja geometristen sääntöjen yleistyivät renesanssiajalla muun muassa taiteen ja arkkitehtuurin ihannemittoina. Tämä kyseinen ihanne on säilyttänyt asemansa tärkeänä osana taiteen, arkkitehtuurin ja tieteen koulukuntia. Da Vincin luoman mallin mukaiset mittasuhteet eivät suinkaan olleet da Vincin itse keksimiä, vaan ne perustuvat luonnossa ilmenevään kultaiseen leikkaukseen, Fibonaccin lukujonoon ja piihin.

Vitruviuksen miestä voidaan pitää esimerkkinä modulaarisen ajattelun fyysisestä ja materiaalisesta ilmentymästä. Siinä missä da Vincin alkuperäinen kaavio perustuu ihmiskehoon, sovelsi hän näitä mittasuhteita myös arkkitehtuurissa, aivan kuten edeltäjänsä ja kaavion alkuperäinen laatija Vitruvius itse määritteli teoksessaan de Architectura libri decem. Moduulisella eli modulaarisella ajattelulla voidaan näin ollen kuvailla tapaa nähdä tai kuvata ympäröivää maailmaa ja sen osia jakaen ne taas omiin osiinsa eli moduuleihin.

Vitruviuksen ja da Vincin määrittelemät ihanteet ja modulaarinen ajattelu näkyvät taiteessa edelleen. Da Vinci itse oli mysteerejä ja koodeja rakastava älykkö, joka on elämäntyöllään innoittanut häntä seuranneita sukupolvia lukuisin eri tavoin. Luontevaa siis onkin, että näihin ihanteellisiin mittasuhteisiin perustuu myös muun muassa pelisuunnittelu.

Modulaarinen ajattelu pelisuunnittelussa

Lautapelien maailmassa suursuosiota on niittänyt Dan Brownin Da Vinci -koodi romaanin ja siitä tehtyyn elokuvaan perustuva lautapeli, joka kantaa englanninkielistä nimeä The da Vinci Code. Siinä missä kyseinen franchise on nostanut da Vincin nimen suuremman nyky-yleisön tietoisuuteen, eri pelintuottajat ympäri maailman soveltavat alati da Vincin oppeja pelien suunnittelussa.

Yksi pelituotannon tärkeimpiin osa-alueisiin kuuluu graafinen suunnittelu. Graafinen suunnittelu puolestaan perustuu kuvataiteeseen, jossa da Vincin määrittelemiä ihannemittoja käytetään perustana esteettisen loputuloksen ja sommittelun aikaansaamiseksi. Näin ollen nettikasinoiden, kuten esimerkiksi Redbet, suosituimmat pelit perustuvat taiteelliselta toteutukseltaan miltei poikkeuksetta da Vincin asettamiin ihanteisiin.

Estetiikka ei kuitenkaan suinkaan ole peliteknologiassa ainoa osa-alue, joka hyödyntää modulaarista ajattelua ja designia. Moderni teknologa perustuu pääasiallisesti modulaariseen ajatteluun, josta esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi käyttöliittymät, joiden suunnittelu ja toteutus perustuu HTML-, Javascript- tai CSS-koodiin. Nämä koodit itsessään ovat moduuleja, jotka yhdessä muiden ohjelmoinnin osien tai moduulien kanssa muodostavat suurempia kokonaisuuksia. Aivan kuten Vitruviuksen mies tai arkkitehtonisina taidonnäytteinä pidetyt rakennukset, myös virtuaalimaailman ja peliteknologian suosituimmat sovellukset edustavat omalta osaltaan modulaarisen ajattelun parhaimmistoa.

Tekoäly ja peliteknologia ovatkin ihanteellinen leikkikenttä modulaarisen ajattelun kehittämiselle. Teknologian kehittyessä myös ihmisen tapa ajatella ja modulaarinen ajattelu kehittyvät, mikä on jo nyt luonut uusia suuntauksia muun muassa psykologian ja filosofian koulukunnissa. Ehkäpä avain tulevaisuuden pelinkehittäjille piilee juuri filosofian ja psykologian hyödyntämisessä pelisuunnittelussa modulaarisen ajattelun osalta.